maanantai 28. syyskuuta 2015

Pikkukaupunkielämää: Luontopolku nurkan takana

Sunnuntaiaamuna lähdettiin lasten kanssa kävelemään syksyiseen luontoon. Muutaman sadan metrin päästä kotioveltamme pääsee Urpolanjoen luontopolulle, joka on rauhoitettua aluetta. Lapset toivoivat näkevänsä saukon, mutta mitään oravaa erikoisempaa eläintä emme tällä kertaa nähneet. 

Poika jatkoi matkaansa leikkipuistoon, ja minä lähdin tytön kanssa kotiin tekemään ruokaa. Laitettiin ruoka uuniin ja jatkettiin töitä keittiönpöydän ääressä: minä kokeita korjaamalla ja tyttö piirtelemällä. 
Alakerran remontissakin on tapahtunut edistystä, ja tällä viikolla päästään taas askel eteenpäin. Poika jo kyseli: Eikö tämä ikinä valmistu? Eiköhän tämä projekti valmistu marraskuuhun mennessä, jolloin on tarkoitus juhlia miehen valmistumista. Sen jälkeen ehkä päästäänkin aloittamaan astetta isompaa projektia, johon ei pari kuukautta riitäkään. Sitten puhutaan jo vuosista. :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

perjantai 25. syyskuuta 2015

Liebster award (vastauksia 11 kysymykseen)

Sain jo jokin aika sitten Liebster award -tunnustuksen Tuulentupa-blogin Saaralta. Kiitos Saara! Tähän haasteeseen on mukavaa vastata, vaikka vastaaminen on kestänytkin aika kauan.

”Liebster awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.”

Liebster Award kulkee eteenpäin näillä ohjeilla:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

Seuraavaksi siis Saaran 11 kysymystä ja minun vastaukseni...

1. Mikä saa sinut inspiroitumaan?
Jos inspiraatiolla tarkoitetaan mitä tahansa luovuuden puuskaa, niin minä inspiroidun keskusteluista, persoonallisista blogeista, kauniista kuvista ja esineistä, luonnosta, kirjallisuudesta,  hyvästä fiiliksestä ja musiikista. 
2. Vanha vai uusi?
Hmm...riippuu asiasta. Meillä on vanha talo, ihailen monia vanhoja esineitä ja vanhaa, ajatonta designia. Parisuhdekin alkaa olla jo aika vanha, mutta jotkin asiathan paranevat vanhetessaan. :) Jotkin on taas paras hankkia uutena, kuten kengät ja alusvaatteet...
3. Paras ja nopein arkiruokareseptisi?
Jos lapsilta kysytään, niin pääkallomuhennos aka makaroni-jauhelihamössö. Vihanneksista sitten vähän väriä lautaselle. Jos vastaan omasta puolestani, niin sanotaan uunilohi, uudet perunat ja salaatti. Ei tosin niin nopea mutta helppo. Paitsi että mieshän sen kalan maustaa, niin minullehan siitä jää vain perunat ja salaatti. No, arvaatte ehkä tästä vastauksesta jo, miksen esittele blogissa kokkailujani.
4. Joulu vai juhannus?
Joulu. Juhannuksena Suomi menee sekaisin yhdestä sateisesta viikonlopusta.
5. Mikä on paras valokuvausvinkkisi?
Olen jo todennut blogissakin, etten ole kummoinen kuvaaja. Vastataan tähän: hyvä kamera. Se korjaa osan tumpeloinnista. Ai niin, sain kuitenkin ladattua koneelle kuvankäsittelyohjelman ja olen jopa kokeillut parin kuvan muokkaamista.
6. Kaupunki vai maaseutu?
Tällä hetkellä kaupunki tuntuu hyvältä. Asumme lähellä kaupungin keskustaa, mutta kuitenkin tarpeeksi rauhassa. Matkustelemmekin ulkomailla lähes aina kaupunkikohteissa. Haaveena on kyllä joskus asua vanhassa hirsitalossa hieman kauempana keskustasta, mutta ei kuitenkaan missään peräkorvessa.
7. Ketä haluaisit kiittää? Miksi?
Haluaisin kiittää 
- lapsiani siitä, että he tekevät elämästäni rikasta ja hauskaa ja kasvattavat minua koko ajan,
- aviomiestäni siitä, että hän tekee minut onnelliseksi joka päivä ja tekee kaikkensa perheemme hyväksi,
- vanhempiani siitä, että he ovat aina minun ja perheeni tukena,
- siskoani siitä, että hän on edelleen tukipilarini ja loistava täti meidän muksuille,
- työkavereitani siitä, että he saavat raskaammatkin työpäivät tuntumaan kevyemmiltä, kun on ensin yhdessä vähän maristu ja sitten naurettu,
- ystäviäni siitä, että olette olemassa (ja anteeksi etten pidä yhteyttä tarpeeksi usein!).
(Jos joskus voittaisin jonkin pystin, minullahan olisikin jo kiitospuhe valmiina.)

8. Aamu vai ilta?
Aamulla olen tehokkaimmillani, vaikka vihaankin herätä arkisin klo 6. Sanotaan siis aamu (varsinkin jos ei tarvitse herätä herätyskelloon).
9. Mikä tai missä on sielunmaisemasi?
Osa sydämestäni jäi lokakuussa 2007 Italian maaseudulle Toscanaan, niihin pieniin kyliin, joissa elämä oli leppoisaa ja joissa oli läsnä menneiden vuosisatojen henki. Toinen talounelmani onkin vanha huvila Toscanassa.

10. Mustavalkoinen vai värikäs?
Olipa kyse sitten sisustusmausta tai ajattelumaailmasta, niin sanotaan värikäs.

11. Mistä omasta saavutuksestasi olet eniten ylpeä?
Suuret saavutukset ovat toistaiseksi väistelleet minua. Olen ihan ylpeä siitä, että en ole tehnyt mitään suuria emämunauksia, joita katuisin jälkeenpäin. Olen ylpeä siitä, että olemme kasvattaneet lapsistamme fiksuja ja (pääosin) hyväkäytöksisiä. Olen myös päättäväinen ihminen, kun on tosi kyseessä. Olen esimerkiksi tehnyt suurimman osan gradustani muutamassa kuukaudessa lähinnä yöaikaan, kun esikoinen oli yksivuotias. Päätin valmistua, ja sen teinkin.


Tämä kuva ei ole Toscanasta, mutta maa on kuitenkin sama.

Haluaisin antaa tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille, joita seuraan. Niitä ei ole 11, joten rikotaan nyt hieman sääntöjä. En tiedä blogien seuraajamääriä, joten rikon näköjään myös toista sääntöä eli sääntöä alle 200 seuraajasta. 
  

Tässä 11 kysymystä bloggaajille. 

1. Miksi kirjoitat blogia?
2. Ketä henkilöä ihailet?
3. Miten kuvailisit sisustustyyliäsi kolmella sanalla?
4. Mitä sisustuselementtiä et haluaisi kotiisi?
5. Minkä esineen ostaisit kotiisi, jos sinun ei tarvitsisi maksaa sitä itse?
6. Mitä kirjaa tai elokuvaa suosittelisit? Miksi?
7. Mikä on suosikkivuodenaikasi? Miksi?
8. Kaunein näkemäsi paikka maailmassa?
9. Minkä taidon haluaisit oppia?
10. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa miljoonia?
11. Millaisena näet elämäsi viiden vuoden päästä?

Anjan puisto Mikkeli

Anjan puisto Mikkeli
Kuvat Anjan puistosta Mikkelistä viime kesältä.
En pahastu, jos et ota haastetta vastaan, mutta jos otat: Mukavia kirjoitteluhetkiä!

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

MAD Design Outlet

Mikkelissä on parhaillaan meneillään Mikkeli Art & Design Week, joka tuo esille taiteen ja kulttuurin toimijoita ympäri kaupunkia. Heti viikon alkajaisiksi järjestettiin Naisvuoritalolla MAD Design Outlet, jossa käsityöläiset ja muotoilijat möivät tuotteitaan normaalia edullisemmilla hinnoilla. Tarjolla oli upeita tuotteita laidasta laitaan: vaatteita, asusteita, koruja, keittiötekstiilejä, julisteita jne. Omat ostokseni löytyvät postauksen lopusta, mutta tässä pieni kuvakooste outletin tarjonnasta. 






 MAD Design Week näkyy tosiaan ympäri kaupunkia. Erään kaupan ulkopuolelta löytyi tällainen viehättävä keinutuoli.

Outlet-kierroksen jälkeen alkoi jo vähän hiukoa, joten suuntasin ystävän kanssa Kahvila & Leipomo Vileeseen, jossa kumpikaan ei vielä ollut käynyt. Vilee on tunnettu laadukkaista ja lähellä tuotetuista raaka-aineista, ja sen kyllä huomasi ruoan mausta. Härkä-kasvispiirakka ja jugurttipannacotta maistuivat niin hyviltä, että palaamme varmasti. 

 Mutta mitä MAD Design Outletista lähti mukaan? Onnistuin shoppailemaan hyvin maltillisesti, sillä ostin vain kaksi tuotetta. Ensimmäinen on Taikatuun vetoketjupussukka.

Halusin seinille jotain värikästä ja mietiskelin pitkään Ateljee Keltaisen talon myyntipisteellä eri vaihtoehtojen välillä. Keltaisella talolla oli myynnissä mm. tyynynpäällisiä, keittiöpyyhkeitä, laukkuja, julisteita ja postikortteja. Ihastuin tähän omena-aiheiseen julisteeseen ja kävin vielä kotimatkalla ostamassa siihen heti kehyksetkin.


Outletiin ehtii ostoksille vielä tänään sunnuntaina klo 10-16!


perjantai 18. syyskuuta 2015

Viherpeukalo keskellä kämmentä

Olen aika toivoton tapaus viherkasvien kasvattamisessa. Olen onnistunut tappamaan kaikki sisäkukat, joita meillä on ollut. Juuri tästä syystä meillä on ollut niitä aika vähän. En vain koskaan muista kastella niitä tarpeeksi tai sitten kastelen niitä liikaa. En kyllä ole sen parempi kesäkukkienkaan kanssa, mutta tänä kesänä sain pidettyä ne aika hyvin hengissä. Siitä en itse voi ottaa suurta kunniaa, eiköhän se ollut viileän kesän ansiota.

Jouduin kerran naapurimme kukkien kastelijaksi, kun hän lähti pidemmäksi aikaa reissuun. Kerroin kyllä vajavaisista kukkienkasvatustaidoistani, mutta naapuri halusi silti antaa kukkaparkansa minun vastuulleni. Olin käynyt yli viikon ajan huolehtimassa parhaani mukaan valtavasta määrästä kukkia, (joissa oli onneksi laput, mistä kohdasta niitä piti kastella) kun huomasin, että yhden kirjahyllyn päällä oli muutama kukka, joita en ollut huomannut. Ne olivat jo menetettyjä tapauksia. Voi sitä häpeän määrää (ja anteeksipyyntöviestin pituutta).

Kaikesta huolimatta kaipaisin kuitenkin kotiin jotain vihreää. Olen miettinyt, että voisin ehkä pitkästä aikaa yrittää pitää jonkin kasvin hengissä. Jos siellä lukijoissa on asiantuntijoita tällä saralla, suositelkaahan jotain helppohoitoista viherkasvia, mielellään sellaista, joka selviäisi vähäisessäkin valossa. Ja välillä vähän vähemmällä vedelläkin.

Ensi kesänä meidän on tarkoitus tehdä pientä piharemonttia, joka meidät tuntien varmaan karkaa jotenkin käsistä. Miten siitä voi selvitä, jos on viherpeukalo keskellä kämmentä? Tai jos se peukalo puuttuu kokonaan? Onko pihasuunnittelija ainoa vaihtoehto? Koska olen tällainen antipuutarhuri, haaveilenkin hyvin yksinkertaisesta, pelkistetystä ja helppohoitoisesta pihasta. Mies uhkasi jo tehdä koko pihasta pelkän ison terassin...




keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Täydelliset blogikodit, onko niitä?

Voin jo heti vastata otsikon kysymykseen: ei tietenkään, ainakaan 24 tuntia vuorokaudessa. Mistä ajatus sitten tuli mieleeni? 

Näin tämän Wumon sarjakuvastripin tänään Hesarissa, ja jotenkin päässäni syntyi mielleyhtymä blogeihin. Blogeissahan esitellään kuvia, joissa on viimeisen päälle harkittuja asetelmia ja yksityiskohtia. Valo tulee oikeasta suunnasta, ja kuvia vielä käsitellään ennen julkaisua (kuulemma, itse en ole vielä niin pro). Omasta kodista halutaan antaa tyylitelty ja mahdollisimman hyvä kuva, eikä siinä mitään pahaa olekaan. Kukapa niitä pyykkikasoja ja likaisia astioita enää muiden blogeissa haluaisi katsella, kun niitä saa omassa kodissaan katsella ihan tarpeeksi. Minusta on kuitenkin mukavaa, että blogikodeissakin on joskus näkyvissä arkirealismia. :)

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Design-ähky

Onko sinulle joskus käynyt niin, että olet ihastunut johonkin huonekaluun tai sisustustuotteeseen mutta kyllästynyt siihen jo ennen sen hankintaa, kun siihen onkin törmännyt monessa paikassa? Minulle niin on käynyt monta kertaa, ja keksinkin (tai ainakin luulen keksineeni) käsitteen design-ähky. 

Huomaan siis jossakin sisustuslehdessä tai blogissa kivannäköisen tuotteen ja ensimmäisenä katson tietenkin hintaa. Aika usein se on niin kallis, että joudun tyrmäämään idean tuotteen hankkimisesta tai ainakin harkitsemaan ostamista pitkään. Sitten huomaankin, että aika moni muukin pitää samasta tuotteesta, joka vilahtelee lähes jokaisessa sisustusjulkaisussa. Loppujen lopuksi käy niin, että se kivannäköinen tuote ei enää näytäkään niin kivalta eikä persoonalliselta. Kiinnostus lopahtaa, mutta ainakin rahat säästyvät. Sitten ihmettelen, miten kotiin tulee ostettua niin harvoin mitään uutta.


lauantai 12. syyskuuta 2015

Lattiaa seinässä ja muuta perjantaipuuhaa


Alkusyksy on lempivuodenaikani. Päivät ovat usein aurinkoisia, vielä melko lämpimiä mutta kuitenkin raikkaita. Eilen perjantaina päätinkin siirtää yhden oppituntini ulos, jotta päästiin nauttimaan hyvästä säästä ja liikkumisesta. Kävin hyppytunnilla viemässä ympäri koulun pihaa 15 rastilappua, joissa oli kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä tehtäviä.


Kävin illalla vielä lasten kanssa pyöräilemässä, ja Kirkkopuiston jäätelökioski olikin vielä auki. Syötiin sitten todennäköisesti kesän viimeiset jätskiannokset. Sillä aikaa mies ahersi alakerran remontin kimpussa. Kahdelle seinällä tuleekin vähän toisenlainen seinämateriaali, lattialankku. Seinät todennäköisesti maalataan harmaansävyisiksi. Jos teillä on antaa hyvää vinkkiä maalista, joka sopii hyvin käsittelemättömälle puupinnalle, kertokaa ihmeessä. Puukuvio voisi mielestäni jäädä kuultamaan maalin alta.
remontti lattialankku seinäremontti lattialankku seinä

Vasemmalla näkyvät sähkötaulut ynnä muut härpäkkeet on tarkoitus piilottaa liukuovien taakse. Kattoon tulee valkoiset paneelit.

Muut seinät luultavasti maalataan valkoisiksi. Suunnittelin näille seinille kalkkimaalia. Tiiliseiniä on jonkin verran jo tasoitettu ja tässä on jo koemaalattukin, jotta näkee paremmin pienet epätasaisuudet. Kalkkimaalin eläväinen pinta voisi vähän piilottaa mahdollista epätasaisuutta.

Pyöräretkellä poikettiin vielä Makuunissa, josta vuokrattiin viikonlopuksi katsottavaa sekä koko perheelle että meille vanhemmille.

Aurinkoista viikonloppua!

torstai 10. syyskuuta 2015

Kansakunta tukkanuottasilla

Ovatko suomalaiset tällä hetkellä poliittisen pelin nappuloita? Kysymys on ehkä hiukan kärjistetty, mutta tällainen ajatus heräsi mieleeni tänä aamuna, kun avasin koneen ja vilkaisin uutiset ja Facebookiin kertyneet päivitykset ja linkitykset.


Minun ei ollut tarkoitus kommentoida blogissa ollenkaan näitä poliittisia päätöksiä, enkä alakaan avautua sen enempää mielipiteistäni niihin. Hallituksen uutisoidut säästötoimet kohdistuvat paljolti vuorotyötä tekeviin. He ovat ymmärrettävästi nostaneet metelin asiasta, sillä saavutetuista eduista on kenen tahansa vaikea luopua.

Tästä on lähtenyt liikkeelle ketjureaktio, jossa ammattiryhmät tuntuvat  kääntyvän toisiaan vastaan. Aivan kuin kilpailtaisiin siitä, kenellä menee huonoimmin ja kuka kokee eniten vääryyttä. Epäkohtia on ja niistä pitääkin puhua, mutta joitakin asioita on vaikea aukottomasti vertailla. Rakentavan keskustelun sijasta mediassa nähdään ja kuullaan kilpahuutoa. Vaatiiko kukaan kohta vastuuta päättäjiltä, kun kansalaiset riitelevät keskenään? Tätäkö tässä haluttiinkin? 

Keskinäisellä riitelyllä ja kaunalla Suomi ei tule nousemaan. 

Tässä aamun avautuminen. Mielenrauhaa kaikille.





keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Tytön huoneen yksityiskohtia

Alakerrasta kuuluu pärinää ja pauketta, mutta ei siitä vielä sen enempää. Putkiremonttikin siirtyi (taas) suunnitellusta ajankohdasta. Seuraava yritys on parin viikon päästä. Ajattelin tällä kertaa tuoda blogiin jotain söpöä ja tyttömäistä.  Nappailin kuvia tytön huoneen yksityiskohdista. Laajempiin yleiskuviin huone oli liian sotkuinen. :) Valoa meillä ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi kunnollisia kuvia varten.

Huone oli aiemmin pojan huoneena. Seinien väritys oli tuolloin vihreä-valkoinen. Kun uudistimme huonetta tyttöä varten, päätimme pitää värimaailman neutraalina, jotta huone tuntuisi sopivalta myös tytön kasvaessa isommaksi.

Osa neidin käsilaukuista. Seinässä on maalattava tapetti. Naulakko on ostettu vuosia sitten Ikeasta.

Frozen on kova juttu edelleen. Elsa ja Olaf saatu joululahjaksi.
Verhot voisi jo vaihtaa. Samat verhot olivat jo pojan ensimmäisessä huoneessa Muuramessa vuonna 2009. Sänky(kin) on Ikeasta. Iso Nalle Puh ja pinkki-valkoiset tyynyt suojelevat kopsahduksilta sängynreunaan yöunilla.
Oikeanpuoleinen juliste ja kehykset ostettu Ikeasta. Pikkutaulut ovat saman puljun tuotantoa mutta kirppariostoksia. Tällä seinällä tehosteväriksi valikoitui beige.
Maatuska on tädin tuliainen Venäjältä, puuhevosen jättivät talon edelliset asukkaat.


Kun kummin tekemä kehto jäi tytölle pieneksi, pehmolelut saivat uuden säilytyspaikan.

lauantai 5. syyskuuta 2015

Vielä on toivoa! Havaintoja lapsen kaverisynttäreiltä

Taas koitti se hetki, kun talon valtasi kymmenkunta 3-8-vuotiasta lasta. Lapsen kaverisynttärit, niitä oli odotettu jo viikkokaupalla. Lapsi tietysti innoissaan, vanhemmat hiukan pelonsekaisin tuntein. Viime vuoden synttärit olivat vielä tuoreessa muistissa. Johonkin aivojen syövereihin on ikuisiksi ajoiksi piirtynyt muisto viidestätoista lapsesta juoksemassa ylös ja alas takapihan metsikköistä ja epätasaista rinnettä ja vanhemmista etsimässä varuilta ensiavun numeroa.

Tänä vuonna päätimme, että vierasjoukon on oltava pienempi. Lopulta vieraslistalla oli kuitenkin kymmenen nimeä, ja yhteensä lapsia oli siis 12. No, olihan se vähemmän kuin viimeksi. Minusta oli mukavaa ja kohteliasta kutsua luokan kaikki pojat.

Päivänsankarilla ei ollut juhlien suhteen muita toiveita kuin se, että ongintaa täytyy olla. Ja mansikkakakku. (Kiitokset mummolle kakusta!) Isä sitten kehitteli pilkkiongesta, tig-langasta ja jugurttipurkista systeemin, jolla lapset joutuivat oikeasti onkimaan palkintonsa. Onhan se hyvä opettaa lapset jo pienestä pitäen siihen, ettei mikään vain tupsahda jostakin, vaan töitä on tehtävä. :D

Pohdimme ennen juhlia, miten lapset mahtavat viihtyä ja pitäisikö heille kehitellä jotakin ohjelmaa. Riittääkö älypuhelinsukupolvelle ongintaleikki ja herkut? Vastaus on: riittää. Kunhan yhdistelmään lisätään piha, muutama pallo ja keppejä. Mitään muuta lapset eivät kaivanneet. Hiki virtasi ja tanner tömisi. Pallot lentelivät ilmassa ja kepit miekat viuhuivat. Lasten riemua oli hauska katsella, vaikka samalla riehuminen (tai lähinnä sen mahdolliset seuraukset) vähän pelottikin.

Kyllä noille nykyajankin ipanoille kelpaavat samat leikit kuin meille vanhemmillekin aikoinaan. Kun töissä katselee teinejä, jotka näyttävät elävän puhelimensa kautta, huolestuu siitä, onko tässä nyt niin sanotusti peli menetetty. Torstain synttärivieraat palauttivat uskon siihen, että ei ole.

torstai 3. syyskuuta 2015

Miltä näyttää 40 vuotta vanha putkisto? (ällötysvaroitus)

No tältä se näyttää.

vanha vesiputki

Tästä meidän juomavesi on tullut. Rautapitoisen veden jäämiä on vähän ehtinyt kertyä... Suhtautuminen putkiremonttiin muuttui kertaheitolla asteen positiivisemmaksi.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Itse tehty hiekkalaatikko


diy itsetehty hiekkalaatikko

Viime vuonna keväällä takapihan vanha hiekkalaatikko sai lähteä. Laatikko saattoi hyvinkin olla peräisin 70-luvulta, sen verran lahonnut se jo oli. Tänä kesänä päätimme hankkia uuden. Valmiin hiekkalaatikon ostaminen oli yksi vaihtoehto, mutta kun ylimääräistä (ja ilmaista) puuta oli saatavilla, niin hiekkalaatikosta tulikin sitten yksi rakennusprojekti lisää. 

Tästä se alkoi.


Puita oli ensin vähän hiottava. Sen jälkeen ne petsattiin.



Maahan kaivetun kuopan pohjalle laitettiin aluskangas, joka toivottavasti estää hieman ruohon kasvamista.
diy itsetehty hiekkalaatikko

Reunalaudat jätettiin toistaiseksi käsittelemättä. Hiekka saatiin paikallisesta maa-ainesta myyvästä yrityksestä, joka ei edes ottanut hiekasta maksua. :) Hiekkalaatikon toiseen reunaan kiinnitettiin pressu, jonka voi vetää laatikon suojaksi.


diy itsetehty hiekkalaatikko

Hiekkalaatikon sivuille laitetaan vielä multaa tai kiviä. Ensi keväänä saa nähdä, tarvitaanko hiekkaa vielä lisää. Hiekkalelut on kuitenkin kaivettu esiin ja leikit aloitettu, ja ne jatkuvat varmasti pitkälle syksyyn.